Saunaperinne

Hikoilukylvyn historia ulottuu jo ajalle muutama sata vuotta ennen Kristusta. Hikoilukylvyt ja saunat olivat hyvin tunnettuja esimerkiksi Intiassa, Venäjällä, Meksikossa ja ympäri Eurooppaa. Saunoja on kautta aikojen käytetty erilaisiin rituaaleihin ja vaivojen poistoon. Siellä on myös pyydetty löylyn hengeltä rohkeutta ja onnea.

Arvellaan, että nykyinen suomalainen saunakulttuuri on muodostunut omanlaisekseen, kun idästä tullut saunakulttuuri ja lännestä tullut suuri keskiajan saunakulttuuri sekoittuivat. Tunnetuin suomalainen rituaali on morsiussauna, jossa morsian valmistellaan tulevaa avioliittoa varten. Tämän ohella on myös sulhassauna, jossa sulhanen opastettiin vaimon ottoa varten.

Suomalainen sauna on toiminut sairaanhoidon ja puhdistautumisen lisäksi myös kauneudenhoitopaikkana. Saunan lämmössä on ihohuokoset avautuneet ja epäpuhtaudet poistuneet hien mukana. Vihtomalla on iho puhdistunut ja jäsenissä on saatu veri kiertämään vilkkaammin. Joitakin yrttejä on käytetty päänahan ja hiusten hoitoon. Onhan sanonta, että nainen on kauneimmillaan kaksi tuntia saunan jälkeen!

Unesco (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) päätti 17.12.2020 lisätä saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa (https://ich.unesco.org/en/lists). Tavoitteena on vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä.